Juoksuosuus meni tänä vuonna Turussa lyhyesti sanottuna hyvin.

Osasin sitä odottaakin, koska juokseminen on kesän lenkeillä sujunut hyvin eikä mihinkään ole sattunut normaalia enempää. 

Juoksu lähti heti alusta kulkemaan hyvin, ja jaksoin tasaista vauhtia loppuun asti. Puolimatkassa hetkeen aikaa vähän pisti, mutta sekin meni muutaman kilsan päästä ohi, ja 18 km:n kohdalla lonkankoukistajat kertoivat, ettei mitään hurjaa loppukiriä ole tulossa, mutta muuten matka sujui ongelmitta.

Hiilarikengät tuntuivat myös hyviltä, vaikka jalat olivat pyörän jälkeen sen verran turvoksissa, että kenkää hieman puristi. Jalka ei ole kisan tässä vaiheessa enää ihan sama kuin tuoreena lenkille lähtiessä. Se kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee kenkiä ja miettii kengän oikeaa kokoa.

Ennen kuin lähden noilla kengillä täysmatkalle, täytyy silti kokeilla muutama pidempi lenkki ja ehkä jopa juosta yksi täysi maraton. Pieni epäilys kenkien mukavuudesta pitkällä matkalla nimittäin jäi. Täysmatkalla istuvuus olisi tärkeämpää kuin mahdollisesti muutamalla sekunnilla paraneva vauhti.

Juoksun ruokailusuunnitelma oli simppeli: lätsäyttää yksi geeli naamaan viiden kilsan välein ja juoda pelkkää järjestäjän tarjoamaa vettä. 

Energiat riittivät näin hyvin, mutta parin geelin jälkeen niidenkin maku alkoi olla aika päh. Vaikka en yleensä syö tai juo mitään tuntematonta huoltopisteiltä, testasin nyt jopa kisajärjestäjän urheilujuomaa. Ihan vain sen takia, että sain jotain uutta makua suuhun. Opetus tulevaa täysmatkaa varten olikin, että kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman montaa eri ruokaa ja makua, koska samat urkat ja geelit alkavat pitkällä matkalla aivan varmasti tökkiä.

Uusi reitti sataman kautta linnan ympäri oli ihan oukei, mutta pidin silti vanhasta neljän kierroksen reitistä enemmän. Ehkä siihen palataan, kun remontti Köysitehtaan kohdalla on saatu valmiiksi?

Tavoittelemani 4.45:n keskimääräinen kilometrivauhti ei vielä ihan onnistunut, mutta aika lähelle pääsin. Kaipa I.40 on silti kelpo aika harmaapartaiselle setämiehelle puolimaratonilla, kun ottaa huomioon nuo alkulämmittelyt joessa ja motarilla. Seitsemän minuuttia tippui pois edellisestä kerrasta.

Selkiä tuli lopussa aika paljon vastaan. Aika moni tuntuu näissä kisoissa vetävän itsensä niin loppuun, että viimeiset kilsat näyttävät todella tuskaisilta. Itse olen tyytyväinen tasaisen vauhdin suoritukseen, vaikka silloin aina joutuukin miettimään, olisiko pystynyt juoksemaan (tai pyöräilemään) vielä kovempaa…

Kisastrategia ensi vuodelle olisi kuitenkin se, että kokonaisaika paranee helpoiten uinnissa ja pyörällä. Jos niistä saa höylättyä 10 minuuttia (ja vaihdoista yhden minuutin), juoksuun riittävä tavoite on sen jälkeen juosta yhtä kovaa kuin nyt.

Kisaraportin aiemmat osat: Yleiskatsaus Uinti Pyörä