21. Tipaton

Uuden elämäntapani alussa testasin myös, miltä tuntuu olla kokonaan ilman alkoholia.

Opiskeluaikojen jälkeen en ole kovin usein juonut suuria määriä alkoholia kerralla, mutta sellaisia kausia on elämässä ollut, joissa pientä tasaista tissuttelua on ollut niin paljon, että viikko kokonaan ilman alkoholia oli harvinainen.

Kuten aiemmin mainitsin, moni drinkki on rutiini tai symboli. Tietyissä tilanteissa tulee tottumuksesta otettua, vaikkei aina välttämättä edes tee mieli. Kun siihen päälle lyö sosiaalisen paineen, vähemmän juominen muuttuukin aika vaikeaksi.

Kun jätin alkoholin kokonaan pois, kyseessä oli eräänlainen extreme-kokeilu. Mitään terveydellistä tai muuta vakavaa syytä olla juomatta ei ollut, mutta halusin nähdä, pystynkö olemaan cold turkey -henkisesti kokonaan ilman jotain, mihin on tottunut ja mihin moni sosiaalinen tilanne ohjaa.

Minulle oli kokeilussa tärkeää, että tauko on niin pitkä, että olin varmasti kohdannut kaikki vaikeat tilanteet ja oikeasti päässyt alkoholiin liittyvistä rutiineista eroon.

Tipaton tammikuu on naurettavan helppo juttu, koska tauon tietää loppuvan kuukauden lopussa, ja aika on loppujen lopuksi lyhyt. Poikkeus on helppo kestää, kun tietää että vähän ajan päästä voi taas palata normaaliin. Tammikuulle ei muutenkaan yleensä satu kovin montaa juhlaa tai muuta tyypillistä tilannetta, missä juodaan viinaa.

Ei tipaton tammikuu tietenkään mitään haittaa, mutta paljon vaikeampaa on lopettaa alkoholin käyttö kokonaan toistaiseksi (tai niin pitkäksi aikaa, että elämästä ilman viinaa ehtii tulla uusi normaali).

Miten kokeilu sitten sujui?

Kuten arvelinkin, hankalinta alkuun olivat viikottaiset rutiinit. Jos on aina perjantaina töiden jälkeen ottanut oluen tai lasin viiniä, refleksistä irti pääseminen voi kestää yllättävän pitkään. Saunakaljojen väliin jättäminen ei myöskään ole helppoa.

Rutiinitilanteiden kanssa oli alkuun helpointa antaa rutiineille periksi, mutta vaihtaa drinkki holittomaan. Sitruunavissyä meni paljon.

Hieman yllättäen vaikeampaa juomattomuudessa olivat ne sosiaaliset tilanteet. Eikä niissäkään se, että piti olla ilman. Siihen tottuu nopeasti, ja alkoholittomia vaihtoehtoja on useimmiten tarjolla sen verran, ettei tarvitse lasi tyhjänä olla. Häiritsevintä oli huomio.

Pahin sosiaalinen paine tulee siitä, että joku tekee juomattomuudesta ison numeron. Rapujuhla ja häätkin sujuvat ihan hyvin ilman alkoholia (no, loppuillasta tekee kyllä mieli lähteä muita aiemmin nukkumaan), mutta illasta tulee hankala, jos pöytäseurue kommentoi jokaista jaffaa tai illan emäntä koko ajan huolehtii kovaan ääneen, onko kaikki hyvin. Ravintolassa kavereiden kanssa ensimmäiset kerrat ilman alkoholia olivat hankalia lähinnä siksi, etteivät kaverit meinanneet millään uskoa, että aion todella olla koko illan kokonaan ilman.

En ole tässäkään absolutismin kannalla. Runsas kolme kuukautta ilman alkoholia riitti minulle todistamaan, että pystyn olemaan kokonaan juomatta. M.O.T.

Vähemmän juominen on kuitenkin jäänyt sen verran päälle (Mikä on putken vastakohta? Antiputki?), että olen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ollut viimeisen vuoden ajan melkein koko ajan ns. ajokunnossa.

Ja auttaahan alkoholin pois jääminen tietenkin merkittävästi sisään tulevan energian määrän vähentämisessä. Siinä mielessä sitä voi lämpimästi suositella.

Matias

Yhteiskunnallisista ilmiöistä, kirjoittamisesta, asioiden kehittämisestä, innovaatioista ja teknisistä apuvälineistä kiinnostunut keski-ikäinen mies, diplomi-insinööri, bisnesmies ja perheenisä, joka vapaa-aikanaan urheilee hyvistä aikomuksista huolimatta edelleen vähemmän kuin suunnittelee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s