40. Ruokavalio

Kuten mainitsin viimeksi, pohdiskelin hiihtolomalla myös sitä, miten vähemmän syöminen on vaikuttanut ruokavaliooni.

Analyysi ei ole kovin tieteellistä, koska syyt ja seuraukset menevät sekaisin. Joihinkin muutoksiin, jotka ovat kehittyneet vaivihkaa samalla kun olen opetellut syömään vähemmän, voi olla syynä ikääntyminen, ekologinen ajattelu tai ympäristön valinnat.

Osa ruokavalion muutoksesta liittyy varmasti vain keski-ikäisen miehen elämän realiteetteihin (juon nykyään myös vihreää teetä, ajan hybridiautolla ja olen käynyt joogassa), mutta koska tämä blogin ei ole tarkoituskaan olla vertaistarkastettua ravintotiedettä vaan pelkkä havaintopäiväkirja, kerron nyt kuitenkin mitä silloin mietin.

Selkein SyVä-menetelmän seuraus on ollut, että ruokavalio kevenee.

Kun vatsa tottuu vähemmän syömiseen, tietyistä ruoka-aineista tulee helpommin ähky. Niitä alkaa siksi vältellä. Ei siis siksi, että olisi joku kvasifysiologinen selitys tai muu vakaumus, jonka takia ei halua syödä esim. lihaa, vaan siksi, että raskaat ateriat eivät enää tunnu hyvältä.

Vatsa tottuu pienempiin annoksiin ja kevyempiin ruokiin yllättävän nopeasti. Stydit vaihtoehdot assosioituvat mielessä jo valmiiksi niistä seuraavaan oloon, jossa vatsassa tuntuu olevan iso hitaasti sulava pallo. Tämä on ehkä monelle itsestään selvää (vaimo kommentoi, että siltä hänestä on aina tuntunut, kun ruokana on ollut täyslihaa), mutta itselleni tämä oli uutta.

Vähemmän syöminen alkaa jo ennen aterian valmistamista, kun miettii mitä haluaisi syödä. Raskaita ruokia ei yksinkertaisesti enää tee mieli. Mukaan tarttuu siksi kaupasta enemmän kalaa kuin lihaa, ja keittiössä kaivaa kaapista kevyempiä lisukkeita.

Oli kyseessä jäätelökorrelaatio tai ei, fakta on, että ruokavalioni on muuttunut. Kehitellessäni SyVä-menetelmää ajatukseni oli, että kaikkea syödään vähemmän, ei vain hiilareita, punaista ruokaa tai hyponanolipidejä. En silloin ajatellut, että vähemmän syömisellä olisi muita vaikutuksia siihen mitä syön. Vähänpä tiesin.

Kaikenlaiset mättöruoat ovat kadonneet ruokavaliosta pikkuhiljaa. Lihansyönti on vähentynyt, kermaa ei tule enää juurikaan käytettyä, proteiinin lisukkeeksi riittää yhä useammin pelkkä salaatti.

Tässä ollaan Menetelmän ytimessä. Mikään taulukko ei kerro, mitä pitää syödä ja paljonko. Pitää oppia tuntemaan omat tarpeensa, oma nälkänsä, ja hahmottamaan itselle sopivat annokset. Opettelussa vaikeinta saattaa olla se, että sopiva määrä muuttuu koko ajan pienemmäksi eikä aiemmista suosikkiruoista enää ehkä tulekaan hyvä olo ja mieli.

Nykyään en syö kevyemmin siksi, että haluaisin laihtua, vaan siksi että raskaiden ruokien syöminen tuntuu pahalta.

2 thoughts on “40. Ruokavalio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s