Jatketaan vielä liikuntateemalla: Liikunta on kivempaa kun ei ole ylipainoinen.

Tämä on yksi syy, miksi väitän, että liikunnan lisääminen on helpompaa, kunhan ensin saa vähemmän syömällä painoa vähän pudotettua.

Vähän statistiikkaa: Aloitan lenkkeilyn joka kevät ja olen matkan varrella kokeillut muutamia erilaisia urheilukelloja, joten dataa nopeudesta ja pulssista on kertynyt vuosien mittaan jonkin verran. Kun muutamia kuukausia SyVä-projektin aloittamisesta ryhdyin taas juoksemaan, ihmettelin miksei pulssi vanhoilla totutuilla kilometriajoilla enää noussutkaan yhtä korkealle kuin vuotta aiemmin.

Vaikka eihän se tietenkään mikään ihme ollut. Kun heittää rinkan pois selästä, on kevyempi juosta.

Juoksunopeus samalla sykkeellä parani pari sekuntia per kilometri jokaista laihdutettua kiloa kohti. Tai toisin sanoen: jotta sain 15 kiloa kevyempänä pulssin pidettyä sopivan korkealla, piti juosta vähintään puoli minuuttia kovempia kilometriaikoja.

Parantuneen juoksuvauhdin lisäksi painon putoaminen helpottaa tietysti juoksemista muutenkin. Kun liikutettava massa pienenee, jalat rasittuvat vähemmän, ei tule yhtä helposti hiki, ja liikkeelle lähtö on yksinkertaisesti vain helpompaa. Ja siitähän tässä on kyse: syömällä vähemmän paino putoaa, jolloin liikunnan aloittamisen kynnys pienenee. Liikunta sujuu paremmin ja liikkuminen on kivempaa. Tulee urheiltua enemmän.

Vähemmän syövä ihminen siis liikkuu enemmän. Voilà!