Juoksusuoritus oli Vantaalla aika tasapaksu.

Alku tuntui odotetun tönköltä, vaikkei ihan samanlaista puujalkafiilistä ollutkaan kuin viime vuoden kuntosarjan kisassa pyöräilyn jälkeen.

Tukkoiselta tuntui silti oikeastaan koko matkan. Olin etukäteen toivonut, että pystyisin ensimmäisen pökkelökilsan jälkeen pitämään alle 4.30 kilometrivauhtia (niin kuin viime vuonna pystyin). Vauhti oli tällä kertaa kuitenkin vain vähän alle viiden minuutin. Ei vaan tullut jaloista ulos. En myöskään muistanut, että Kuusijärven reitillä on niin paljon mäkiä (vai kuvittelinko vain?).

Tässäkin näkyy kyllä, ettei kilometrejä ole tänä vuonna tullut ihan niin paljon kuin suunnitelmissa oli. Olisiko niin, että juoksu ei treenaamatta kisoissa kulje?

Sen verran sain kuitenkin lopussa tiristettyä vauhtia, että 10 ukkoa tuli ohitettua vielä pyöräilyn jälkeen. Tykkään siitä, että loppua kohti paranee, ja ohituksista saa aina voimaa.

Juoksu on minulle edelleen se helpoin ja vahvin laji, kun juoksukokemusta on enemmän. Toisaalta juoksuosuudella on sen takia vaikeinta parantaa. Pari minuuttia pitäisi silti saada puristettua ajasta ensi kerralla pois.

Ehkä pitää ensi kaudella kokeilla pidempiä matkoja, jotta olisi enemmän aikaa juosta jengiä kiinni?