Oli minkälainen teräsmies tahansa, ikääntyminen on fakta, jolta ei voi välttyä. Painijat voivat tiputtaa itsensä hikikaapissa alempaan sarjaan, mutta kun on kerran siirtynyt M50-sarjaan, takaisin ei ole paluuta.

Ikääntymisen vaikutuksia vastaan voi (ja kannattaa) tietenkin taistella, ja siihen teemaan ja taistelun keinoihin palaan vielä monesti, mutta tällä kertaa siirryn tämän aasinsillan yli avautumaan tuotesuunnittelusta ja kohderyhmäajattelusta.

Saarnaan työkseni jatkuvasti asiakasnäkökulmasta ja olen yrittänyt kääntää monien tuoteinsinöörien perspektiiviä teknisestä asiakaslähtöisempään. Pois siitä, mitä pystytään teknisesti tekemään, sen suuntaan, mitä asiakas todella tarvitsee. Se on mielestäni hyvän tuotesuunnittelun perusta.

Tämä asiakas kaipaisi nyt isompia töllöjä ja parempaa erottelukykyä. En nimittäin enää erota numeroita kelloni näytöltä.

Ovatko kaikki urheilukelloja suunnittelevat ja testaavat nuoria? Onko todella sattunut niin, ettei kenelläkään heistä ole lukulaseja?

Suttuisia numeroita tihrustavaa age group -urheilijaa ei todellakaan kiinnosta, saako kellon näytölle samaan aikaan 6 vai 8 eri tietoa. Kiinnostaa saako vain yhden tai enintään kaksi ISOILLA numeroilla. Ei kiinnosta, montako widgettiä ruudulle saa, kiinnostaa saako vitkuttimista selvää. Olisi kiva jos lenkkinsä voisi juosta ilman lukulaseja.

Ongelmaa korostaa vielä se, että ulkona urheillessa on yleensä päässä lukulasien sijaan aurinkolasit, jotka himmentävät näkymää entisestään. Myöskään älykello-ominaisuuksista ei ole paljon iloa, jos kellon tekstistä ei saa selvää ilman laseja. Informaatio jää värinän tasolle; jotain tapahtuu, mutta ei tiedä mitä. Ellei siis ota puhelinta (ja/tai laseja) taskusta ja katso tarkemmin. Silloin vaan koko älykelloidea vähän vesittyy, eikö vain?

Intervallitreeni on tietysti sekin, että pysähtyy ja ottaa aurinkolasit päästä joka kerta kun kello piippaa…

Vaikka vanhenevat triathlonistit ovat kasvava asiakasryhmä, en ole koskaan nähnyt missään testiraportissa kommentoitavan, miten suureksi fontit saa kellon ruudulla. Tai kattavaa vertailua siitä, minkä kellon näytön kirkkaus ja kontrasti riittävät ikänäöstä kärsiville.

Kontrasti on vielä olennaisempi pyörätietokoneissa, ja niiden kohdalla testeissä ohimennen joskus kommentoidaankin, miten hyvin ruutu näkyy esim. auringossa, mutta silläkään ei ole merkitystä, jos symbolit näytöllä ovat pientä tihrua ja teksti pientä. Esimerkiksi oman Garmin Edgeni liian pienen näytön kartan High Contrast -asetus on minun silmissäni pelkkä vitsi (pisteet kuitenkin siitä, että sellainen asetus on edes olemassa, vaikkei toimikaan).

Luulisi ikääntyvien trikoosetien ja -tätien olevan jo sen verran iso segmentti (joka ihan varmasti kuluttaa geariin suuria summia), että tuotesuunnittelussa kannattaisi ottaa ikänäköisten kohderyhmä jotenkin huomioon.

Ainakin nyt sen verran, että kellojen fontin kokoa voisi säätää, jooko?