Liikkuvuus ja lihasten vahvistaminen ovat olleet minulle yksi sesongin pääteemoista. Kun koko ajan sattuu jostakin kohtaa, joutuu väkisinkin miettimään kehonsa rajallisuutta ja sitä, miten keski-ikäisen miehen kroppa kestää tulevia suunnitelmia. Aihe on ajankohtainen erityisesti nyt, kun treenimäärät kasvavat kesän vihdoin tultua.
Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että suurin syy setien kremppoihin on se, että treeniä tulee liikaa ennen kuin tukilihasten peruskunto kestää rasitusta. Jatkuvalla venyttelyllä ei ole juurikaan merkitystä, jos lihakset eivät ole riittävän hyvässä kunnossa (joidenkin asiantuntijoiden mielestä liikaa venyttely voi jopa pahentaa asiaa).
Siksi pitäisi tehdä paljon lihaksia vahvistavia harjoituksia. Lapoja, nilkkoja, alaselkää, pakaroita, vatsaa. Ongelma on vain ajankäyttö. Muutenkin ahtaassa harjoitusohjelmassa tuntuu vaikealta löytää slotteja punttikselle ja lihaskuntoharjoittelulle.
Toinen tämän sesongin ongelma on Viruksen aiheuttama etätyö. Toimistolla notkumisen sijaan nyt istutaan paljon kotona, usein huonommalla ergonomialla, videopalaveri toisensa jälkeen. Vähemmästäkin menee paikat jumiin.
Yksi oivallukseni tältä keväältä on ratkoa yllä mainittuja haasteita näppärällä 2-in-1-tyyppisellä ratkaisulla: Teen lihasjumpaa ja liikkuvuusharjoituksia viiden ja kymmenen minuutin pätkissä aina kokousten välillä (kokousten aikana olen luonnollisesti aina täyspainoisesti läsnä). Muutin Outlook-kalenterini kokousten oletuspituudet 25:een ja 50:een minuuttiin, ja olen pitänyt niistä kiinni. Näin jää aikaa kahvitauoille ja taukojumpalle.
Homma onnistuu kotikonttorilla kätevästi vähillä varusteilla, oman kehon painon lisäksi tarvitaan enintään pienet käsipainot, pari kuminauhaa ja tanko, josta roikkua.
Muutama punnerrus, selkä- ja vatsalihaksia, vähän lonkankoukistajia yhteen väliin. Seuraavalla tauolla leuanvetoa tangolla matkalla kahviautomaatille, sitten viiden minuutin keppijumppa tai kuivauintivetoja kuminauhan kanssa. Ja niin edelleen.
Pieniä liikkuvuusharjoituksia voi mahduttaa päivään yllättävän monta, kun jumppaa kaikissa väleissä aina kun on luppoaikaa. Olkavarsien availua palaverin alkua odotellessa, nilkkajumppaa hississä. Käsien heilutusta liikennevaloissa, punnerruksia autiotaloissa, lankutusta aamukasteessa.
Okei, okei, ei ehkä lankutusta aamukasteessa, mutta ymmärrätte varmaan pointin: Kun tekee joka välissä vähän taukojumppaa, päivän mittaan tulee tehtyä yksi puolen tunnin harjoitus.
2 thoughts on “105. Taukojumppa”