SyVä-menetelmään kuuluu myönteinen ajattelutapa. Syödään vähemmän, mutta mistään ei tarvitse kokonaan luopua. Kaikkea saa edelleen syödä. Vähemmän syömisestä ei saa tulla pakkomiellettä eikä tolkutonta stressin aihetta. Tarkoitus on, että siitä tulee osa normaalia arkea.

SyVä-menetelmään kuuluu siksi myös välillä enemmän syöminen.

Kukaan ei jaksa koko ajan tarkkailla syömistään ja olla aina nälkäinen. Ihmisluonto on heikko. Siksi vähemmän syövälle käy takuuvarmasti jossain vaiheessa niin, että repsahtaa syömään enemmän, liikaa tai roskaruokaa. Jossain vaiheessa todennäköisesti vieläpä kaikkia kerralla.

Sitä vastaan on turha taistella, se pitää vain ottaa suunnitelmissa huomioon. Jos tavoite on pudottaa painoa 5 kiloa puolessa vuodessa, kannattaa ottaa tavoitteeksi puolitoista kiloa kuussa. Silloin on varaa muutamaan ravintolailtaan, viinin maisteluun, tukevampaan lounaaseen tai makean syömiseen aina välillä, ja tavoitteeseen voi silti päästä.

Kun on noudattanut vähäruokaisempaa elämäntapaa jonkin aikaa, painon pompsahtamiset oppii tunnistamaan ja ennakoimaan, ja niistä tulee osa luonnollista painokäyrää. Vähän myöhemmin, kun on seurannut painoaan säännöllisesti kauemmin, pystyy jo etukäteen arvaamaan, kuinka paljon paino nousee, kun joskus syö enemmän. Silloin tietää myös, kuinka kauan menee että paino laskee entiselleen ja alkaa taas laskea. Poikkeuksista ei tarvitse kauheasti välittää, jos normaaleina arkipäivinä syö vähemmän, sillä tavallisilla päivillä on SyVä-menetelmän kannalta huomattavasti enemmän merkitystä.

Niinä kuukausina kun laihduin pari kiloa kuussa, normaali rytmi meni suurin piirtein niin, että sain tiukalla kurilla painon putoamaan viikolla noin kilon ja sen jälkeen viikonloppuna tuli siitä noin puolet takaisin. Välillä kävi niin, että paino ei pudonnut viikolla juurikaan ja silti tuli viikonloppuna puoli kiloa lisää.

Sellaista sattuu. Kuten health-apponen luurissa kannustavasti taas totesi juhlien jälkeen: Everybody has off weeks. Niihin kannattaa henkisesti varautua. Tarkoitushan on elää normaalia elämää. Ja elämään kuuluu vaihtelu.