Vaihdoin eilen pyöräilykenkiin uudet klossit. Siis ne häristimet, joilla pyöräilykenkä kiinnittyy polkimeen. Joskus aikaisemmin, kun oli pyöräilykengistä puhe, sanoin että klosseista voisi kirjoittaa enemmänkin. Ehkä nyt on se hetki. Tässäpä siis vähän nörtimpi kirjoitus kiinnikkeiden detaljeista.

Puhe on nyt Shimanon SPD-SL-klosseista, jotka kai ovat ne tavallisimmat ja joita myös maantieklosseiksi kuulee kutsuttavan. Muitakin on, esimerkiksi Look on pitkään tehnyt omiaan, mutta niistä minulla ei ole kokemusta, joten niitä en kommentoi.

Maastopyöräklossit, eli ns. SPD-klossit, ovat myös eri asia. Niistä olikin jo puhe pyöräilykenkien yhteydessä aiemmin. Ovat kätevät retkeilyyn, koska kengillä pystyy myös kunnolla kävelemään. Itse käytän niitä edelleen rennommilla pyöräretkillä ja työmatkoilla. 

Mutta nyt takaisin tämän päivän klossinvaihtoon. Miksi vaihdoin?

Klosseja pitää tietenkin aina silloin tällöin vaihtaa, koska ne kuluvat kävellessä ja löystyvät muutenkin pikkuhiljaa. Silmämääräisesti on helppo nähdä milloin vaihdon aika on tullut. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse siitä. Vaihdon klossit keltaisista sinisiin.

Siniset sopivat nimittäin värin puolesta paremmin täydellisesti sävytettyyn pyöräilygarderoobiini. 

No, ei sentään. Eriväriset Shimanon klossit ovat ominaisuksiltaan erilaiset. Värin mukana muuttuu, kuinka paljon klossi joustaa, ja myös tukipiste on eri. Halusin kokeilla, kuinka paljon klossit vaikuttavat polkemiseen.

Tavallisimmat ovat keltaiset, joissa kiertovaraa on kolme astetta kumpaakin suuntaan, mikä on jaloille armollista. Minkä voimassa mahdollisesti häviää, voittaa siinä että joustava kiinnitys on jaloille mukavampi. Lisäksi kiertopiste on keltaisissa klosseissa päkiän alla, jolloin varpaatkin pääsevät hieman kiertymään sisään- ja ulospäin. Jalka löytää polkiessa siksi helpommin oikean asennon, vaikka klossit eivät olisi täsmälleen kohdallaan.

Jos ei ole ihan varma jalkojen asennosta polkimilla, tai kengät ovat uudet ja oikeat säädöt vielä löytämättä, keltaiset klossit ovat varmasti parhaat. Pyöritysteho ei ehkä ole maksimaalinen, mutta jalkojaan ei ainakaan riko niin helposti. Jäykempiä klosseja voi kokeilla sitten, kun asento alkaa olla kohdallaan eikä enää tarvitse yhtä paljon pelätä virheasentoja. 

Vähemmän kiertyvä klossi on jämäkämmän tuntuinen ja ainakin periaatteessa tehokkaampi, mutta tiukemman asetuksen mukana tulee helposti lisää rasitusta nivelille. Sinisissä Shimanon klosseissa joustovaraa on vain asteen verran kumpaankin suuntaan ja nivelpiste on klossin kärjessä niin, että varpaat pysyvät käytännössä paikallaan ja kantapää pääsee vähän kiertymään.

Eron todella huomaa käytännössä. Kun olin vaihtanut klossit keltaisista sinisiin, olin pyörän päällä hetken ihan ihmeissäni. Niin paljon tiukemmassa jalat olivat polkimilla. Tuntuu, että polkimille saa välitettyä enemmän voimaa, ja löysältä tuntuva vatkaava liike, jota olin kompensoinut kiristämällä kenkiä, oli kerralla poissa. Nyt täytyy vain toivoa, että klossit ovat kohdallaan eikä jäykempi asento väännä jalkoja väärään suuntaan. Kestotesti on vielä tekemättä. Perun sanani, jos polvia alkaa särkeä pidemmillä lenkeillä.

Punaisetkin klossit on sitten vielä olemassa. Ne eivät jousta yhtään mihinkään suuntaan, joten asennon pitää olla täsmälleen oikea. Niitä en ole kokeillut, mutta veikkaisin, että sopivat lähinnä lyhyille matkoille ja pro-käyttöön. Polvivaivaiset älkööt vaivautuko.

P.S. Jos näillä maantieklosseilla haluaa kävellä enemmän, kannattaa hankkia erilliset klossisuojukset. Klossit pysyvät pidempään kondiksessa ja kävely on helpompaa, kun kengät ovat vähemmän liukkaat.