72. Pyöräilykengät

Niin, pyöräilykengät.

Ensin alkuun moni varmaan miettii, tarvitseeko sellaisia ollenkaan. Kyllähän sitä lapsenakin poljettiin ilman mitään klipsuja ja hankalatkin sellaiset hassut kengät ovat.

Lopulta, vähän kuten juoksukenkienkin kanssa, ajautuu (päänsisäiseen) keskusteluun siitä, kuinka monet pyöräilykengät ovat todella tarpeen. 

Esimerkkinä siitä, miten kehitys voi suurin piirtein mennä, voin kertoa oman tarinani:

Nimeni on Matias ja minulla on kahdet pyöräilykengät.

Kun vuosien pyöräilytauon jälkeen muutama vuosi sitten ostin työmatkoja varten netistä fillarin, ajattelin, että herraskaista city-pyörää voi hyvin polkea tennareissa ilman mitään erikoisjalkineita.

Ostamani hybridi tuli kuitenkin kaksipuolisilla polkimilla, joissa toisella puolella oli valmiit kiinnikkeet klosseja varten.

Klosseista voisi varmaankin kirjoittaa ihan oman postauksensa (ehkä vielä kirjoitankin), mutta todetaan nyt tässä vaiheessa vain, että klosseja on lähinnä kahta tyyppiä (vallitseva standardi tuntuu olevan Shimanon, muidenkin valmistajien standardeja ja erikoispolkimia omilla kiinnityksillään tietenkin on):  

On niin sanottu SPD-kiinnitys, jota toisinaan kutsutaan myös maastopyöräkiinnitykseksi. SPD-kengissä on pienempi klossi, joka on upotettu kengän pohjan sisään. Hyvää sellaisissa pyöräilykengissä on, että niillä voi myös kävellä ja ne ovat aloittelijalle mukavammat jalassa.

Toinen vaihtoehto on SPD-SL-kiinnitys, jossa on maantiepyöräilyyn suunnitellut tiukemmat ja tukevammat klossit. Ne ovat tehokkaammat, mutta törröttävät kengän pohjasta ulos ja tekevät kengillä kävelemisestä käytännössä mahdotonta. Ne ovat siksi esimerkiksi työmatkoilla aika hankalat.

Enivei, ekassa pyörässäni oli siis kaksipuoliset polkimet, joissa ajatuksena on, että toiselta puolelta voi polkea millä tahansa tavallisilla kengillä, ja toiselle puolelle sopii SPD-yhteensopiva pyöräilykenkä. Sellaiset ovatkin kaupunkipyörässä näppärät.

Alkuun en kiinnikkeitä käyttänyt vaan todellakin poljin töihin ihan tavalliset tennarit jalassa polkimen tasaisella puolella.

Sitten vauhti alkoi kasvaa ja tajusin, miten paljon enemmän voimaa saisi polkemiseen, jos jalka pysyisi kiinni polkimessa. En kuitenkaan kokenut tarvitsevani mitään oikeita pyöräilykenkiä. Urheilukaupan tarjouksesta ostin tavallisen kengän näköiset pyöräilykengät, joiden ajattelin olevan kesän pyöräretkilläkin kätevät. Silloin olin vielä autuaan tietämätön erilaisista klosseista ja kenkien ominaisuuksista, mutta jälkeenpäin tajusin ostaneeni ns. maastopyöräkengät (siis SPD-kiinnityksellä).

Jossain vaiheessa pyörä vaihtui. Otin uuteenkin pyörään samanlaiset kaksipuoliset polkimet, koska ajattelin välillä polkevani tennareilla, mutta jokin oli jo ehtinyt matkalla peruuttamattomasti muuttua. Nykyisellä cyclocrossillani en ole polkenut metriäkään ilman pyöräilykenkiä.

Vaikka maastoretkitossut ovat arkikäytössä kätevät, tosipyöräilyyn maantiellä ne ovat liian pehmeät ja joustavat kiinnityskohdasta turhan paljon. Viimeistään ensimmäisten kisojen jälkeen tulee jokaiselle triathlonistille aika varmasti tarve saada oikeat pyöräilykengät (SPD-SL-klosseilla).

Näin kävi minullekin.

Polkimet menee silloin tietysti myös vaihtoon.

Eli lopputuloksena minulla on nyt kahdet eri kengät ja kahdet polkimet. Työmatkoilla käytän mukavampia maastopyöräkenkiä, ja pidemmillle lenkeille vaihdan polkimet, jotta voin käyttää jäykempiä ja tiukemmin istuvia kenkiä.

Polkimien vaihtaminen edestakaisin on pidemmän päälle vähän turhauttavaa, vaikka se periaatteessa helposti käykin. Helpompaa olisi jos olisi työmatkoihin ja maantieajoon kaksi erillistä pyörää… 

Entä riittääkö kaksi paria pyöräilykenkiä?

Myönnän kylmillä keleillä välillä miettineeni, että erilliset lämpimät talvikäyttöön suunnitellut pyöräilykengät olisivat hyvät, mutta sellaisia tarvitsisin niin harvoin, ettei hankinta oikein ole perusteltavissa.

Lisäksi on tietysti erityisesti triathlonia varten suunniteltua pyöräilykenkiä, joiden kiristysmekanismi on suunniteltu nopeaan vaihtoon ja kengän muoto on sellainen, että sen saa sujautettua vauhdissa mahdollisimman helposti jalkaan. Saattaa säästää useita sekunteja T1:ssä…

Matias

Yhteiskunnallisista ilmiöistä, kirjoittamisesta, asioiden kehittämisestä, innovaatioista ja teknisistä apuvälineistä kiinnostunut keski-ikäinen mies, diplomi-insinööri, bisnesmies ja perheenisä, joka vapaa-aikanaan urheilee hyvistä aikomuksista huolimatta edelleen vähemmän kuin suunnittelee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s