Jatketaan tyypillisillä tilanteilla, joissa tulee helposti syötyä liikaa: Buffetit.

Buffetit ovat vähemmän syövälle belsebuubista. Niissä yhdistyy monta SyVä-menetelmää harjoittelevalle hankalaa haastetta.

Ensinnäkin, ruokaa on noutopöydissä aina tarjolla paljon ja monenlaista. On aivan liian helppoa ottaa kaikkea ihan vähän, maistaa tuosta ja napata pikkuisen tätä — ja saada lopputuloksena lautaselle aivan liian paljon ruokaa.

Toisekseen, ruokaa buffetista ottaessa pitäisi etukäteen osata arvioida, kuinka nälkä on, ja pystyä ottaamaan notkuvan herkkupöydän kaikista vaihtoehdoista huolimatta vain sen verran ruokaa, että vatsa täyttyy sopivasti, mutta ei liikaa. Teoriassa on tietysti mahdollista ottaa ekalla kerralla ruokaa vain ihan tosi vähän ja tulla hakemaan lisää, jos oikeasti tuntuu siltä, että jäi kauhea nälkä. Näin ei kuitenkaan kukaan käytännössä koskaan tee.

Kolmanneksi, buffetista saa samalla rahalla ottaa lisää. Sitä ikään kuin säästää, kun syö paljon. Se tekee vähän syömisestä psykologisesti erittäin vaikeaa.

Kun vähemmän syömistä on treenannut vähän aikaa, noutopöytienkin kanssa oppii pärjäämään. Omien rajojen ja sopivan annoksen arvionti tulee ajan kanssa helpommaksi, ja muutaman ähkyn jälkeen oppii siihen, että ihan kaikkea ei tarvitse ottaa vaan voi valita vadeista ja sammioista vain niitä ruokia, jotka näyttävät parhailta. Ja jättää osan ruoasta pöytään seuraavalla kerralla maistettavaksi.

Sen verran haastava buffet-asetelma vähemmän syömisen kannalta kuitenkin on, että suosittelen SyVä-noviiseille A la cartea.