100. Nastat 2

Ostin uudet nastalenkkarit.

En ole moisista aiemmin kauheasti innostunut, sillä mielikuvani nastakengistä on ollut enemmän vaelluskenkä kuin juoksujalkine. Askartelin aikoinaan ensimmäiset nastalenkkarinikin itse), kun halusin, että kenkä on kevyt ja rullaava nastoista huolimatta. Ratkaisu on toiminut tiukan paikan tullen varsin hyvin, mutta ne kengät kastuvat loskassa heti läpi ja ovat sitten kylmät.

Kehitys kehittyy tälläkin alueella, ja muiden myönteisistä kokemuksista rohkaistuneena kokeilin sitten minäkin uusia nastakenkiä ja fiilis oli heti kaupassa myönteinen: kengät tuntuivat jalassa kevyiltä lenkkareilta eivätkä turvajalkineilta.

Nyt olen juossut uusilla kengillä muutaman kerran ja hyvältä tuntuvat edelleen.

Parhaimmillaan kenkä on, kun alla on kova pohja ja siinä päällä pehmikkeenä vähän pakkautunutta lunta. Silloin nasta pitää eikä jalka lonksu. Välillä ihan unohtaa juoksevansa liukkaalla, mikä lienee merkki siitä, että kengät toimivat. Syvemmässä loskassa saa näilläkin kengillä silti olla nilkkojensa kanssa tarkkana. Jäälläkin on varsin hyvä juosta, vaikka kova alusta on tietysti pidemmän päälle rankka jaloille.

Asvaltille nämä kengät eivät sovi. Rapina on sitä luokkaa, että automaattisesti alkaa varoa kuopaisemista, mistä seuraa luonnoton tönkköaskel pohja edellä. Sillä tavalla ei tarvitse juosta kuin muutama sata metriä, kun jo alkaa jaloissa tuntua ikävästi. Kannattaa siis valita reittinsä niin, ettei satu liian hyvin auratuille sulille baanoille.

Mielenkiintoinen sivujuonne on se, että jostain syystä iskut osuvat minulla näillä nastakengillä tasaisemmin kummallekin jalalle kuin kuivalla juostessa. Varsinkin kovemmassa vauhdissa rasitus on minulla tavallisilla kengillä statistiikan mukaan enemmän oikealla jalalla (usein vaikkapa 48,5-51,5), mutta näillä kengillä tänään jopa ihan tasan fifty-fifty. Se on tietysti hyvä. Kun vain tietäisi miksi.

Tiivistettynä: Kun nyt näyttää siltä, että olen pakotettu juoksemaan kylmässä ja lumessa, niin meno on näillä nastakengillä miellyttävämpää. Seuraavaksi pitäisi kai hankkia kylmimpiä päiviä varten jonkinlainen talvijuoksutakki.

Toisaalta, olen edelleen sitä mieltä, että kovassa pakkasessa ei tarvitse mennä ulos juoksemaan lainkaan.

Matias

Yhteiskunnallisista ilmiöistä, kirjoittamisesta, asioiden kehittämisestä, innovaatioista ja teknisistä apuvälineistä kiinnostunut keski-ikäinen mies, diplomi-insinööri, bisnesmies ja perheenisä, joka vapaa-aikanaan urheilee hyvistä aikomuksista huolimatta edelleen vähemmän kuin suunnittelee.

One thought on “100. Nastat 2

  1. Päivitysilmoitus: 106. Akillesjänteet – M50

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s