68. Nastat

Poljin viime vuoden keväällä työmatkoja muutaman kerran nastarenkailla. Kaikki lähti siitä, että nastarenkaat olivat pyörässä valmiiksi alla kun ostin ekan pyöräni netistä. Muuten olisin varmaankin odottanut sesongin aloittamista pidempään.

Hieman sattumalta alkanut kokeilu osoitti kuitenkin, että nastat ovat Suomen oloissa hyvin toimiva ratkaisu. Siirtymäkauden loskassa ja kurassa cyclocross karkeammilla renkailla toimii hyvin, itse asiassa jopa nastoja paremmin, mutta kun tulee oikea talvi, nastat ovat tarpeen.

Talvella pyöräilevälle nastarenkaiden hankkimista voi siis lämpimästi (heh!) suositella. Se on helppo tapa jatkaa sesonkia. Turvallisuuden tunne on varmaankin osittain psykologista harhaa, mutta mustan jään aamuina on silti huomattavasti kivempi lähteä pyörällä liikkeelle, kun kuulee nastojen ropinan. Leuka rintaan ja läpi tuiskun vaan!

Nyt kun alkaa olla aamuisin liukasta, huonosta pidosta on alkanut tulla myös juoksua rajoittava tekijä (pimeyden lisäksi). Kuten olen perheemme vaihto-oppilaalle sanonut, pimeys on rankkaa, mutta sää ei sinällään ole ongelma. Kylmästä selviää vaatteilla.

Kaipa siis liukkaalla juokseminenkin on vain varustekysymys?

Vaikka nastoitetut juoksukengät ovatkin talvijuoksun suosion kasvun myötä parantuneet ja vaihtoehtoja on nykyään jo aika paljon, suhtaudun yhä hieman epäillen nastalenkkareiden toimivuuteen juoksukenkinä. Jos on tottunut juoksemaan kevyesti rullaavilla mokkasiineilla, tuntuu hölmöltä juosta jäykemmillä paksupohjaisilla goretex-kengillä vain siksi, että pito ei riitä. (Goretexistä puheen ollen, en myöskään tajua, miksi juoksukengän pitäisi talvella olla vedenpitävä. Kun on vähän paksummat sukat, kosteistakin keleistä selviää, ja ilman vedenpitäviä kalvoja vesi pääsee kengistä myös ulos. Ja pakkaskelillähän on kuivaa.)

Niinpä mietin tässä päivänä eräänä, että mitäpä jos laittaisi nastat jälkiasennuksena vanhoihin hyviin juoksutossuihin. Niitähän on nurkissa muutamia, ja vanhoista luottoratsuista tietää varmasti, että niillä on hyvä juosta. Yksi pari joutaa varmasti nastakokeiluun?

Tuumasta toimeen: Motonetistä löytyi sopiva ruuvattava nastasetti. Sitten vaan netistä kuvia talvijuoksukenkien nasta-asetteluista ja ylpeästi kopioimaan. Homma vei ruuvinvääntimellä kymmenen minuuttia ja nyt minulla on nastalenkkarit!

Ensikokeilujen perusteella homma toimii yllättävän hyvin. Tossut ovat edelleen hyvät juosta, ja vaikkei nastoja käyttöohjeiden mukaan olekaan tarkoitettu tieliikennekäytöön, ääni on kovallakin pohjalla siedettävä. Nastat tuntuvat myös pysyvän hyvin paikallaan. Pidosta todella liukkaalla pohjalla en osaa vielä sanoa, mutta eiköhän sekin selviä, kun kelit tästä huononee.

Sanovat, että paljon on kiinni myös oikeasta askellustekniikasta. Enemmän päkiälle osuva askel auttaa myös pidon suhteen, sillä maakosketus jää lyhyemmäksi ja iskussa on vähemmän voimaa, joka voisi suuntautua sivulle. Kanta-astuja liukastuu helpommin.

Eivät nastat tietenkään mustaa jäätä sulaksi vahaksi muuta, mutta nastat alla on silti vähän parempi fiilis juosta liukkaalla. Olennaisinta DIY-nastalenkkareissani onkin, että taas on yksi tekosyy ruksittu listalta pois.

Pimeänä talviaamuna lenkille lähtö voi olla pienestä kiinni.

Matias

Yhteiskunnallisista ilmiöistä, kirjoittamisesta, asioiden kehittämisestä, innovaatioista ja teknisistä apuvälineistä kiinnostunut keski-ikäinen mies, diplomi-insinööri, bisnesmies ja perheenisä, joka vapaa-aikanaan urheilee hyvistä aikomuksista huolimatta edelleen vähemmän kuin suunnittelee.

One thought on “68. Nastat

  1. Päivitysilmoitus: 71. Talvivarusteet – M50

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s