Luulen, että olen piilevästi kaamosmasentuvaa tyyppiä. Niin vaikeaa on treeniohjelmista kiinni pitäminen vuoden pimeimpään aikaan. Väsyttää enkä yksinkertaisesti jaksa samalla tavalla harjoitella kuin valoisina aikoina.
Intensiteetin väheneminen näihin aikoihin ei sinällään ole yllätys, oma biologinen vuosikelloni yksinkertaisesti tikittää hitaammin, kun valon puute rajoittaa mielekästä ulkoiluaikaa. Tiedän, että synkeimpään aikaan minun on parempi suosiolla keskittyä peruskuntoharjoituksiin ja voiman keräämiseen. Pitkät ja kovat treenit olen aina ennenkin jättänyt keväämmälle.
Tammikuussa on silti ollut poikkeuksellisen tahmeaa. Pandemialla on siihen tietysti oma vaikutuksensa. Kun talven kiertokulusta jättää kaikki tapaamiset, lomat, matkat ja juhlat pois, jää jäljelle vain yksi harmaa koronaputki.
Vaikeusastetta lisää se, että ryhmäliikunta on kielletty eikä edes sisäharjoituksia ole voinut tehdä normaalisti. Muutenhan voisi nyt panostaa sellaisiin harjoituksiin, jotka sujuvat pimeälläkin puolella: punttisalia, uintia, jne.
Yleensä plösähdys on iskenyt jo syksyllä. Tällä kaudella kitkuttelin jouluun asti vielä jotenkuten. Kun kelit olivat kohtuullisen lämpimät, juoksukilometrejä kertyi vielä, mutta kun lisäksi tuli kylmä, loputon kerrospukeutuminen vei viimeisenkin innon.
Luin vähän aikaa sitten tutkimuksesta, jonka mukaan ihminenkin on kauan sitten saattanut vaipua talvihorrokseen. Hibernaatio olisi siis näinä aikoina luonnollinen olotila.
Vetäydyn talviunille. Seuraava blogikirjoitus huhtikuussa.
Alkukesän kisoihin joudun lähtemään huonommin valmistautuneena. Täytyy selvittää, miten muumit heräsivät keväällä talviunilta niin hyvinvoivan näköisinä. Nousivatko ne horroksesta salaa syömään ja treenaamaan?
Toinen vaihtoehto olisi lähteä etelään. Kreikassa on hotelleissa nyt hyviä tarjouksia. Merivesi on vähän kylmää, mutta uinti olisi märkkärissä silti ihan ok. Pyöräilyä voisi jatkaa hyvissä maastoissa koko talven. Turvavälitkään eivät olisi nyt talvikaudella mikään ongelma.
Lisäksi Kreikka kuulemma suunnittelee maahanmuuttajille veroetuja. Jos ne toteutuvat, voisin pystyttää etätyö-triathlon-retriitin Välimeren rannalle. Kuka lähtee messiin?
5 thoughts on “98. Koronakaamos”