107. Kesäkuu

Ennen vuodenvaihdetta tein suuria suunnitelmia. Ajattelin, että vaikka en seuraisikaan pilkuntarkkaa viikko-ohjelmaa, minulla olisi keväällä hyvää aikaa treenata sen verran, että kaikki lajit ja lihakset olisivat valmiina kesäkauden kisoihin.

Heh. Tässä hieman arkirealismia:

Ensinnäkin, korona piti uimahallit kiinni koko kevään ja toukokuussa oli niin kylmä, ettei avovesiuintia päässyt treenaamaan lainkaan. Koska uinti on minulle se heikoin laji, jo valmiiksi hutera suunnitelma alkoi heti huojua.

Korona siirsi onneksi myös kesäkuulle suunnittelemani Vantaa Triathlonin loppukesään, mikä teki valinnan helpoksi: ei kisoja vielä kesäkuussa. Tilalle olisi kyllä ollut tarjolla seuran omat harjoituskisat, mutta nekin jätin väliin. Uinti ei vain vielä suju niin, että viitsisin lähteä kisaamaan. Ei enää yhtään 20 minuutin sammakkosuoritusta.

Toisekseen, jalat ovat olleet välillä sen verran kipeät, että juoksun määrää on pitänyt rajoittaa pariin kertaan viikossa, käytännössä yksi lyhyt vähän reippaampi lenkki ja yksi rauhallinen pitkä viikossa on viime aikoina ollut maksimi. Juoksu onkin tästä eteenpäin vain kunnon ylläpitoa ja iskutukseen totuttelua. Tavoite on juosta kesällä varovaisesti sen verran, että elokuussa jalat kestävät sen 20 kilsaa, mitä kisoissa tarvitaan.

Kolmanneksi, kevät oli muutenkin sen verran täynnä häiritsevää muuta elämää, ettei treeniä yksinkertaisesti vain tullut tuutista ulos niin paljon kuin trainingpeaksit, garminit ja muu valmennusjohto olivat suunnitelleet.

Nyt yritän sitten kiriä ja paikata mikä paikattavissa on.

Harjoitusaikataulun pohjan kesäkuussa on muodostanut seuran kesäkurssi, jossa on kolme treeniä viikossa. Keskiviikkoisin on yhdistelmätreeni, yleensä pyörää ja juoksua, torstaisin tai perjantaisin on uintia, ja lauantaina pitkä pyörälenkki.

Siihen olen sitten yrittänyt lisätä mahdollisimman paljon avovesiuintia omaan tahtiin. Uinti on nyt fokuksessa, koska 1. elokuuta mennessä pitäisi oppia uimaan.

Lisäksi olin ajatellut kesäkuulle pari pidempää pyörälenkkiä kisapyörällä, jotta jaksaisin könötellä 90 kilsaa aeroasennossa. Saa nähdä, vielähän tässä on kuukautta jäljellä…

Tuntuu, ettei mitään ehdi, mutta on noista tässä kuussa silti viidestä kymmeneen tuntia viikossa kertynyt. Eipä kai kunto siitä ole huonontunut, jos ei kohisten kasvakaan.

Matias

Yhteiskunnallisista ilmiöistä, kirjoittamisesta, asioiden kehittämisestä, innovaatioista ja teknisistä apuvälineistä kiinnostunut keski-ikäinen mies, diplomi-insinööri, bisnesmies ja perheenisä, joka vapaa-aikanaan urheilee hyvistä aikomuksista huolimatta edelleen vähemmän kuin suunnittelee.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s