Mihin heinäkuu katosi?

Keväällä ja vielä alkukesästä ajattelin, että otan heinäkuussa treeneissä loppukirin ja teen kaikki ne pitkät ja kovat harjoitukset, joita en ole aiemmin muiden kiireiden takia ehtinyt. Pitkiä pyöräretkiä, brick-treenejä, intervalleja ja kilometritolkulla uintia.

Ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan se. Tuli kaikkea muuta.

Kisat ovat alle kahden viikon päästä enkä ole käynyt triathlon-pyörällä kertaakaan edes kisamittaisella lenkillä. Pyörä+juoksu-yhdistelmätreenin olen tehnyt tasan kerran, vaikka suosittelen niitä kaikille. Ja koska jalat ovat edelleen vähän kipeät, en ole uskaltanut juosta yhtään pitkää tärryytyslenkkiä. 

Toisaalta…

Ne juoksut, mitä olen juossut, sujuvat varsin hyvällä vauhdilla, joten jos jalat vain kestävät, kunnon pitäisi kyllä riittää. Pyörien päällä on kaikesta huolimatta kertynyt tällä kaudella yhteensä reilusti yli tuhat kilometriä, joten ihan kylmiltään ei tarvitse polkemaankaan lähteä. Ja uinnin parantumisesta jo kirjoitinkin erikseen aiemmin. Vaikka uinti kisatilanteessa jännittääkin, uskon selviytyväni. 

Ensimmäinen puolimatka on joka tapauksessa harjoittelukerta, jossa päätavoite on maaliin asti pääseminen. Aikojen parantamisen ja yksityiskohtien hiomisen aika on myöhemmin.

Palautumiselle on ainakin jäänyt aikaa.

Ensi vuoden heinäkuussa eri meininki?